Kaukaiset hetket - lukukokemus ja kokemuksia lukemisesta

Istun auringonpaisteessa laiturilla, tuuli keinuttelee minua kevyesti ja sorsapoikue uiskentelee rannan tuntumassa. Lokit tekevät taitavia kaarroksiaan järven pinnan yllä ja syöksähtelevät alaspäin kalasaaliin toivossa. Aistin tämän kaiken ympärilläni, mutta olen oikeastaan aivan jossakin muualla – olen Englannissa Kentin maaseudulla ja Milderhurstin kartanossa. 

Näen kartanoa ympäröivän vallihaudan, josta Liejumies kömpii pelottelemaan linnan asukkaita. Näen kustannustoimittaja Edien, joka saapuu Milderhurstin majataloon valmiina etsimään tietoja linnan asukkaista ja kirjoittamaan esipuhetta Liejumies-kirjan uuteen juhlapainokseen. Elän mukana Edien ja hänen äitinsä tarinassa ja vajoan vaivattomasti aikamatkalle -40-luvun Englantiin palatakseni jälleen 1990-luvun tapahtumiin. 

En malta päästää Kate Mortonin Kaukaiset hetket – kirjaa käsistäni, ennen kuin olen saanut selville kaikki ne mielenkiintoiset tapahtumat ja salaisuudet, joita kirjailija on juoneen punonut. 

Kun aloitin lukea tätä australialaisen kirjailijattaren syyskuussa ilmestymässä olevaa, kolmatta häneltä suomennettua teosta, odotukseni olivat korkealla. Hänen aiempi teoksensa Paluu Rivertoniin on lumonnut minut täysin ja samanlaista taikavoimaa odotin tietenkin myös tältä kirjalta. Aivan aluksi kuvaileva kirjoitustyyli oli mielestäni jopa liian runsas – lähes yliampuva – mutta kirjan edetessä kirjoittajan ote parani huomattavasti ja samalla myös teksti terävöityi. Huomasin nauttivani lukemisesta ja Mortonin taitavasta kielenkäytöstä. Kirja tuntui kuin keitaalta, johon oli miellyttävää palata uudestaan ja uudestaan ja juonikuvio vaati kääntämään sivuja tiiviiseen tahtiin eteenpäin. Jännitystä, romantiikkaa, elävää elämää, liikettä ajassa, erilaisia ihmiskohtaloita. Kirjan luettuani minulla oli tunne, että olin saanut tutustua mielenkiintoisiin,  uusiin ihmisiin ja uusiin paikkoihin; tätä kirjaa jäi ikävä. 

 *   *   *

Olemme viettämässä lomaviikkoa mökillä Kuohatti-järven rannalla. Nautin kiireettömyydestä, ajattomuuden tunteesta ja siitä, että saan olla halutessani irti kaikenlaisista koneista ja laitteista. Kirjan voima ja vahvuus piilee juuri siinä, että sen voit ottaa mukaasi miltei minne tahansa. Et tarvitse sähköjä, voit vapaasti valita missä asennossa tai missä paikassa kirjaa luet. Se onnistuu riippukeinussa, pyyhkeellä rantahiekalla, veneen keulassa…voit sulkea kirjan ja jatkaa sitä samasta kohdasta vaivattomasti heti kun siltä tuntuu. Kirjan sivujen tuntu, paperin tuoksu – kaikki tämä on osa lukevan ihmisen maailmaa. 

Minulle kirja on jälleen todistanut taikavoimansa. Luettavanani tällä mökkilomalla on neljä kirjaa ja kaikki ovat omalla tavallaan kutkuttavan kiinnostavia ja odotan innostuneena jokaisen niiden kertomaa tarinaa. Se on minun tapani rentoutua ja rauhoittua, irrottautua ajasta ja paikasta ja kokea uusia asioita. Kirjojen lukujärjestyksen valinta on vaikeaa, joten teen kuten lapsena palattuani kirjastosta laukku täynnä kirjoja: laitan ne riviin lattialle ja valitsen kirjojen lukujärjestyksen silmät suljettuina. 

Kate Morton: Kaukaiset hetket (2015, Bazar) Kirja ilmestyy 3.9.2015

Jasminin mietteitä Tet-viikolta

Olen Jasmin Kinnunen, kahdeksatta luokkaa käyvä tettiläinen Valtimolta. Rakastan lukemista yli kaiken ja luen paljon fantasia-, scifi-, jännitys- ja toiminta kirjoja. Toki muunlaisetkin kirjat kelpaavat.

Halusin tulla Sanan Helinään tettiin, koska täällä on rauhallista ja saa tutkia kirjoja. Lisäksi haluan tutustua kirjakaupan toimintaan, sillä kukaan tuttuni ei ole koskaan ollut töissä kirjakaupassa. Aika täällä on kulunut tosi nopeasti. On kiva nähdä millaisia kirjoja toiset ihmiset lukevat ja suosittelevat luettavaksi. 

Mielestäni on harmi, että nykyään nuoret eivät enää lue kovinkaan paljoa kirjoja. Monilla ei ole enää aikaa lukea tai jos on aikaa, käytetään se aika netissä surffailuun. Tilanne saattaisi muuttua, jos vaikka koulussa opettajat kannustaisivat lukemaan kirjoja ja lehdissä tai netissä mainostettaisiin kirjoja.

Jos kaipaat jännitystä ja fantasiaa, suosittelen lukemaan Elina Rouhiaisen SUSIRAJA sarjaa.

Annin ja Jennin mietteitä lukemisesta ja kirjoista

Täällä kirjoittelee kaksi 15 vuotiasta tettiläistä, Anni ja Jenni. Käymme yhdeksättä luokkaa Kirkkokadun yläkoulussa. Olemme molemmat asuneet Nurmeksessa koko ikämme. Olemme myös olleet ystäviä yli kymmenen vuotta. Harrastamme molemmat partiota ja vedämme omaa ryhmää. Tulimme tänne Sanan Helinään TET-harjoitteluun, koska kukaan tuttumme ei ole koskaan ollut täällä tetissä ja tämä kuulosti kiinnostavalta. Olemme viihtyneet oikein hyvin. Meitä pyydettiin kirjoittamaan omasta suhtautumisestamme kirjoihin ja lukemiseen ja kertomaan nuorten lukemisesta yleisesti.

Jenni:

Luen enimmäkseen nuorten romaaneja ja aikakausilehtiä. Tykkään lukea kirjoja, jotka perustuvat tositapahtumiin tai voisivat tapahtua todellisuudessa. En pidä siis fantasia- ja scifikirjallisuudesta. Lukeminen saa minut rauhoittumaan ja kun luen, oloni on rentoutunut. Pienempänä luin paljon kirjasarjoja, kuten Tiina ja Penny kirjat. Ne olivat silloin tarpeeksi jännittäviä. Arvostan kirjoissa toimintaa ja en pidä kirjoista, joissa tilanteita kuvaillaan liikaa. En lue kovin paljoa, vaikka haluaisin. Ei vain tule usein lähdettyä kirjastoon etsimään luettavaa. Haluaisin lukea nuorten keskuudessa todella suositun kirjan, Tähtiin kirjoitettu virhe. Kirjassa on 16-vuotias tyttö, jolla on syöpä. Hän tapaa tukiryhmässä pojan, jolla on ollut luusyöpä ja he rakastuvat.

Anni:

Luen harvoin, mutta kun luen, on kirja nopeasti luettu. Jos kirja on kiinnostava, ei minulla sen lukemiseen mene paljoa aikaa. Tilaan myös Demiä, joka tulee kuukausittain. Tykkään lukea helppoja ja lyhyitä kirjoja, sillä raskaat ja pitkät kirjat ovat usein pitkäveteisiä ja kyllästyn kirjan puolivälissä sen lukemiseen. Lempikirjojani ovat Tove Janssonin Muumi-kirjat ja ne ovat aika suosittuja nuorten keskuudessa. Pidän fantasiakirjoista ja kirjoista, joissa on jännitystä. Viimeisin lukemani kirja oli Salla Simukan Punainen kuin veri.

Nuoret lukevat mielestämme aika vähän, mutta tytöt lukevat paljon enemmän kuin pojat. Joillekkin lukeminen on todella tärkeä harrastus. Meilläkin on muutama ystävä, jotka lukevat miltei joka päivä. Nuoret lukevat yleisesti aika vähän, koska kavereiden kanssa netissä juttelu ja muut harrastukset vievät niin paljon aikaa, ettei ehdi lukea. Iltaisin on jo usein niin väsynyt, ettei lukemisesta tule mitään. Ainakin meidän koulussa luetaan paljon äidinkielen tunneilla. Meillä on myös koulussa kirjasto, jonne voi mennä tietyillä välitunneilla lukemaan omaa taikka koulun kirjaa.

Kysyimme parilta ystävältämme, jotka lukevat todella paljon, mitä kirjoja he suosittelevat lukemaan. Tässä muutama esimerkki:

Kerstin Gier - Rakkaus ei katso aikaa-trilogia (fantasia)

Abigail Gibbs - Illallinen vampyyrin kanssa (fantasia)

Stephenie Meyer - Twilight-saaga (fantasia, romantiikka)

J. K. Rowling - Harry Potterit (fantasia)

Jennifer E. Smith -Tilastollinen todennäköisyys kohdata se oikea (nuortenkirjallisuus)

John Green -Tähtiin kirjoitettu virhe (romanttinen, draama)

Suzanne Collins -Nälkäpelit (nuortenkirjallisuus)

John Green – Looking for Alaska (nuortenkirjallisuus)

J. R. R. Tolkien – Taru sormusten herrasta – trilogia (fantasia)

Monet elokuvat ja sarjat, joista nuoret tykkäävät, perustuvat johonkin kirjaan/kirjasarjaan. Hyvänä esimerkkinä Game of Thrones, Nälkäpeli, Twilight ja Harry Potterit.

Mietimme, kuinka nuoret saisi innostumaan lukemisesta. Mielestämme kirjoja voisi mainostaa enemmän esimerkiksi nuortenlehdissä. Elokuvia markkinoidessa voitaisiin tuoda enemmän esille kirjaa, jonka pohjalta se on tehty. Ainakin meidän mielestämme kirjat ovat usein parempia ja yksityiskohtaisempia kuin elokuvat. Myös kouluihin voitaisiin ostaa uusia kirjoja, joita luetaan, koska monet kirjat ovat vuosikymmeniä vanhoja ja niiden kirjoitustyyli on nuorisolle vieras. Nuorille tehdään paljon hyviä kirjoja, mutta ne eivät tule kaikkien tietoon, eli yleisesti mainontaa voisi lisätä.