Japanilainen kulttuuri kiehtoo. Mikä olisikaan parempi keino päästä syvemmälle sen syövereihin, kuin kirja! Kirjallisuuden kautta on mahdollista päästä
tutustumaan eri maiden kulttuureihin niin intensiivisellä tavalla, että kirjaa
lukiessaan lukija pystyy näkemään sielunsa silmin kirjassa kuvaillut paikat,
ihmiset ja maisemat. Kirjan voima on siinä, että se välittää lukijalle
mielikuvien ohella myös tunteita, tuoksuja, ääniä ja makuja. Kirja voi viedä
lukijansa mielentilaan, jossa hän saa hetken kokea olevansa keskellä toisenlaista
kulttuuria.
Omat suosikkini japanilaisen kirjallisuuden
saralla ovat tällä hetkellä Haruki Murakami ja Takashi Hiraide, jonka
Kissavieras lumosi minut täysin. Tuo kirja on kuin maalaus, joka piirto
piirrolta avaa lukijalleen tuota hieman salaperäistä, aitoa japanilaista
kulttuuria. Kirjan innoittamana päätin, että haluan perehtyä Japaniin ja sen
kirjallisuuteen laajemmin. Syntyi ajatus japanilaisen kulttuurin illasta.
Avukseni japanilaisen kulttuurin tapahtumaa
suunnittelemaan sain Niina Tolvasen, joka opiskelee Lahden kansanopistossa
Japanin kieltä ja kulttuuria. Niina kertoo tässä itse suhteestaan Japaniin ja
japanilaiseen kirjallisuuteen.
Japani –
vaarallisen mielenkiintoinen kulttuuri
Olen nyt viettänyt viikon kirjakauppa
Sananhelinässä työharjoittelussa. Olen saanut valmistella Japanilaisen
kulttuurin tapahtumaa, joka järjestetään Sananhelinässä 27. huhtikuuta.
Päivittäin olen saanut oppia uutta, nauttia kirjakaupan leppoisasta tunnelmasta
ja viettää virkistäviä kahvitaukoja.
Opiskelen tällä hetkellä Lahden
kansanopistossa Japanin kieltä ja kulttuuria, mutta olen lähtöisin Nurmeksesta.
Kun kuulin työharjoittelujaksosta oppitunnilla, mieleeni nousi huoli. Missä
pääsisin näyttämään osaamistani? Meille annettiin tilaisuus opettaa paikallisessa
opistossa Japaniin liittyviä lyhytkursseja, mutta en suoraan sanottuna ole
kovin erikoinen puhumaan yleisön edessä, joten suljin sen vaihtoehdon heti
pois. Pääkoppani perukoilla toivoin saavani harjoittelupaikan Nurmeksesta,
läheltä kotia.
Kuin ihmeen kaupalla pääsinkin
työharjoitteluun Nurmekseen. Sananhelinän kanta-asiakkaiden uutiskirjeessä
kerrottiin tulevista tapahtumista ja niiden seasta löytyi Japanilaisen
kulttuurin ilta. Mikä onnekas sattuma! Niinpä soitin pikimmiten Helille ja
tässä sitä nyt ollaan.
Lukioaikoina luin Paulo Coelhon Alkemistin. Se
teki minuun suuren vaikutuksen ajatuksellaan, että koko maailma johdattaa
kulkijaa päämääräänsä erilaisten sattumusten kautta. Heti kirjan luettuani
äitini tuli kysymään minulta, olisinko kiinnostunut opiskelemaan
kansalaisopistossa japania. Se oli kuin uskonnollinen kokemus. Tässä kohtalo
minua nyt johdatti! Tietenkin osallistuin kurssille, olihan se selvä merkki.
Valmistuttuani lukiosta olin tyhjän päällä. En ollut päässyt yliopistoon
opiskelemaan Aasian tutkimusta. Olin jo unohtanut Alkemistin tässä vaiheessa,
kunnes postissa sain esitteen Lahden kansanopiston Japanin kielen kurssista.
Samana päivänä täytin hakemuksen ja pian sainkin positiivisia uutisia
opistolta. Kyllä kohtalo on minua suosinut, sainhan harjoittelupaikankin
läheltä kotiani.
Täällä ollessani olen valmistellut tulevaa
tapahtumaa niin pitkälle kuin olen pystynyt. Päivittäin olen tutkinut
japanilaista kirjallisuutta, kulttuuria ja sitä miten me länsimaalaiset näemme
Japanin. Materiaalia näistä aiheista on jo pelkästään netissä tuhottoman
paljon. Vaikka olenkin käynyt kirjallisuuden kursseja kansanopistossa, tuntuu
että olen vain hipaissut Japanin kirjallista antia. Luettavien kirjojen listani
on kasvanut monella teoksella. Etenkin
Banana Yoshimoton, Osamu Dazain ja Shusaku Endon teokset ovat herättäneet
mielenkiintoni. Olenkin tällä viikolla jo vieraillut kirjastossa muutamaan
otteeseen...
Japani on vaarallisen mielenkiintoinen
kulttuuri. Se on pitänyt minua hyppysissään jo yli kymmenen vuotta, eikä loppua
näy. Teeseremonia, kukkien asettelu, söpöyden ihannointi, vilkas
populaarikulttuuri ja loputon kohteliaisuus eivät menetä hohtoaan millään.
Nälkä kasvaa syödessä, kuten tavataan sanoa. Toivon todella, että tuleva
tapahtuma tarjoaa pureskeltavaa tai herättää sen kulttuurin nälän, joka
minunkin päässäni kurnii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti