Istun auringonpaisteessa
laiturilla, tuuli keinuttelee minua kevyesti ja sorsapoikue uiskentelee rannan
tuntumassa. Lokit tekevät taitavia kaarroksiaan järven pinnan yllä ja
syöksähtelevät alaspäin kalasaaliin toivossa. Aistin tämän kaiken ympärilläni,
mutta olen oikeastaan aivan jossakin muualla – olen Englannissa Kentin
maaseudulla ja Milderhurstin kartanossa.
Näen kartanoa ympäröivän
vallihaudan, josta Liejumies kömpii pelottelemaan linnan asukkaita. Näen
kustannustoimittaja Edien, joka saapuu Milderhurstin majataloon valmiina
etsimään tietoja linnan asukkaista ja kirjoittamaan esipuhetta Liejumies-kirjan
uuteen juhlapainokseen. Elän mukana Edien ja hänen äitinsä tarinassa ja vajoan
vaivattomasti aikamatkalle -40-luvun Englantiin palatakseni jälleen 1990-luvun
tapahtumiin.
En malta päästää Kate Mortonin
Kaukaiset hetket – kirjaa käsistäni, ennen kuin olen saanut selville kaikki ne
mielenkiintoiset tapahtumat ja salaisuudet, joita kirjailija on juoneen
punonut.
Kun aloitin lukea tätä
australialaisen kirjailijattaren syyskuussa ilmestymässä olevaa, kolmatta
häneltä suomennettua teosta, odotukseni olivat korkealla. Hänen aiempi
teoksensa Paluu Rivertoniin on lumonnut minut täysin ja samanlaista taikavoimaa
odotin tietenkin myös tältä kirjalta. Aivan aluksi kuvaileva kirjoitustyyli oli
mielestäni jopa liian runsas – lähes yliampuva – mutta kirjan edetessä
kirjoittajan ote parani huomattavasti ja samalla myös teksti terävöityi.
Huomasin nauttivani lukemisesta ja Mortonin taitavasta kielenkäytöstä. Kirja
tuntui kuin keitaalta, johon oli miellyttävää palata uudestaan ja uudestaan ja
juonikuvio vaati kääntämään sivuja tiiviiseen tahtiin eteenpäin. Jännitystä, romantiikkaa, elävää elämää,
liikettä ajassa, erilaisia ihmiskohtaloita. Kirjan luettuani minulla oli tunne,
että olin saanut tutustua mielenkiintoisiin, uusiin ihmisiin ja uusiin paikkoihin; tätä kirjaa
jäi ikävä.
*
* *
Olemme viettämässä lomaviikkoa
mökillä Kuohatti-järven rannalla. Nautin kiireettömyydestä, ajattomuuden
tunteesta ja siitä, että saan olla halutessani irti kaikenlaisista koneista ja
laitteista. Kirjan voima ja vahvuus piilee juuri siinä, että sen voit ottaa
mukaasi miltei minne tahansa. Et tarvitse sähköjä, voit vapaasti valita missä
asennossa tai missä paikassa kirjaa luet. Se onnistuu riippukeinussa, pyyhkeellä
rantahiekalla, veneen keulassa…voit sulkea kirjan ja jatkaa sitä samasta
kohdasta vaivattomasti heti kun siltä tuntuu. Kirjan sivujen tuntu, paperin
tuoksu – kaikki tämä on osa lukevan ihmisen maailmaa.
Minulle kirja on jälleen
todistanut taikavoimansa. Luettavanani tällä mökkilomalla on neljä kirjaa ja
kaikki ovat omalla tavallaan kutkuttavan kiinnostavia ja odotan innostuneena
jokaisen niiden kertomaa tarinaa. Se on minun tapani rentoutua ja rauhoittua,
irrottautua ajasta ja paikasta ja kokea uusia asioita. Kirjojen
lukujärjestyksen valinta on vaikeaa, joten teen kuten lapsena palattuani
kirjastosta laukku täynnä kirjoja: laitan ne riviin lattialle ja valitsen
kirjojen lukujärjestyksen silmät suljettuina.
Kate Morton: Kaukaiset hetket (2015, Bazar) Kirja ilmestyy 3.9.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti